Monivaiheinen Imatran Mansikkakosken ratasilta valmistui jouluksi

Mansikkakosken uuden ratasillan rakentaminen on kestänyt noin puolitoista vuotta. Vuoksen yli kulkevan siltaosuuden pituus on 150 metriä, mikä on luonut varsin poikkeukselliset työskentelyolosuhteet. Hankkeeseen liittyy runsaasti mielenkiintoisia haasteita, joiden aikana on huolehdittu myös jokiluonnon hyvinvoinnista ja työntekijöiden turvallisuudesta.

Valmis Mansikkakosken ratasilta

Mansikkakosken uudella 230 metriä pitkällä ratasillalla on kaksi raidetta entisen yhden sijaan, mikä varmistaa sujuvan junaliikenteen Luumäki–Imatra-radalla. – Kaksiraiteisella radalla kuljetuksia voidaan tehostaa turvallisesti, toteaa NRC Group Finlandin työmaapäällikkö Antero Pyykkönen.

Uusi silta valmistui loppuvuodesta vanhan teräsristikkosillan pohjoispuolelle. Vanhan sillan raiteet laitteistoineen puretaan näiltä näkymin ensi kesänä, mutta ratasillan alla kulkeva ajoneuvosilta jää jatkossakin autoilijoiden, kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön.

Joen ylittävällä sillalla työskenneltiin erityisolosuhteissa

Laatokkaan virtaava Vuoksi on yksi Suomen suurimmista joista, ja uusi ratasilta rakennettiin lähelle Vuoksen vanhinta Imatrankosken vesivoimalaitosta. Noin 7,4 miljoonan euron hankkeeseen on mahtunut jännittäviä työvaiheita.

– Alkuvuodesta 2019 Vuoksen keskelle uitettiin noin 120 tonnia painava porapaalukone, ja porapaalutukset tehtiin työlautalta, Pyykkönen sanoo. Tavallisesti kaikki rakentaminen toteutetaan työsillalta, mutta Mansikkakoskessa sellaisen rakentaminen ei ollut mahdollista. – Työsillan paalut voivat aiheuttaa vedenvirtauksen alenemista, mikä olisi vaikuttanut voimalaitoksen sähköntuottoon.

Paalutuksen jälkeen virtapilareihin asennettiin kasuunit, valettiin työbetoni ja siirrettiin maalla rakennetut virtapilarien muotit lautalla paikoilleen raudoitusta ja betonointia varten. Vuoksen itäpuolella sillan palkkirakenteet hitsattiin yhteen, ja palkiston yhteyteen rakennettiin sillan betonikannen muotti. – Kun sillan teräsrakenteet valumuotteineen oli tunkattu paikoilleen itäpäästä, sillan kansi oli valmis raudoitukseen ja betonointiin joulukuun alussa 2019, Pyykkönen kertoo.

Vuoden 2020 alussa päästiin maasiltojen muotti- ja raudoitustöihin. Haastavimpia paikkoja olivat virtapilarien kivetystyöt, jotka piti tehdä lautalta. Lisähaastetta toi korona. – Virolaiset kivimiehet pääsivät töihin kuukauden myöhässä, mutta aikataulu saatiin onneksi kiinni myöhemmin kesällä.

Keväällä alkoi myös siltamuotin purku, joka vaati niin kalustoa kuin työvoimaa. – Palkkien varaan rakennettu muotti sahattiin irti ja otettiin alas osissa, Pyykkönen sanoo. Purkutöissä irtoavia lautoja ja muuta puutavaraa kerättiin vedestä moottoriveneestä, etteivät ne kulkeutuisi voimalaitokselle.

Muotin purkamisen jälkeen sillan koko mitalle rakennettiin sääsuoja, jonka sisällä tehtiin niin kannen eristystyöt kuin suojabetonin valu. – Sillan suojabetoni on teräskuitumassaa, joka on raudoiteverkkoa helpompi asentaa sillalla, jonka kannessa on jyrkkiä kaatoja, Pyykkönen selittää. Ensin oli kuitenkin ratkaistava, miten valutyöt onnistuvat, koska kannella ei voinut liikkua raskaalla kalustolla. Vaarana oli vesieristyskermin vahingoittuminen. – Betonipumppu ei yltänyt sillan päästä päähän, joten rakensimme kannelle noin 60 metriä pitkän linjan, jonka avulla saimme pumpattua betonin koko kannen osuudelle.

Heinäkuussa sillan sääsuoja poistettiin, ja syksyn mittaan on tehty enää katu-, maansiirto- ja maisemointitöitä. – Viimeinen työvaihe oli jarrusylinterien asennus joulun alla.

Vastuullisesti rakennettu ratasilta

Kaikki sillan eristystyöt toteutettiin koko sillan mittaisen sääsuojateltan alla. Myöskään työturvallisuudesta ei tingitty. – Työmaalle pääsi vain perehdytyksen kautta, ja kaikki olivat valmiita työskentelemään ympäristössä, jossa on huomioitava niin viereisen junanradan liikenne, korkeajännitteiset ajolangat ja vuoksen virtaava vesi, Pyykkönen korostaa.

Myös Vuoksen jokiluontoa suojeltiin töiden aikana. – Öljyvuotoihin varauduttiin huolella eri vaiheissa, ja järvitaimenille tehtiin tänä syksynä luonnonkivistä kutusoraikkoja joen molemmille rannoille, Pyykkönen kertoo. Kutusoraikot ovat osa joen kalataloudellista kunnostustyötä. – Onhan Vuoksi myös tärkeä virkistyskalastuskohde.

 

Tutustu videoihin Mansikkakosken ratasillan rakentamisesta!

 

Projektivideo vuodelta 2019

Timelapse projektin etenemisestä

This site uses cookies, as explained in our cookie policy. If you agree to our use of cookies, please close this message and continue to use this site.